"Suddenly I felt something warm, happy and safe. And it didn't leave."
(HUOM! En vieläkään omista mitään giffiä/kuvaa)
Tere tere. Taas kerran pahoittelen, että kirjoitan tämän näin myöhään. Meinasin alunperin tämän yhteydessä laittaa jouluista settiä, mutta kun on kesä, niin sen nyt sitten jäi pois. Elikkäs, lupasin kirjoittavani minun ja yhden vintiön kommelluksista. Tämä vintiön olen tuntenut siitä asti kun hän oli kolme vuotias ja minä olin kaksitoista vuotias. Tutustuin häneen isosiskonsa kautta, joka siihen aikaan oli yksi harvoista jotka olivat seurassani. Nyt kun on alkuselittelyt hoidettu, niin ei muuta kuin aloitetaan.
1. Olin kaksitoista vuotias, väsynyt, turhaantunut, melkein jatkuvasti vihainen, en ollut toiveikas mistään. Naapurista tutuksi tullut henkilö, joka tuolloin oli yhdeksän vuotias ja nykyään vain etäinen tuttu minulle, pyysi minua heidän tykö. Suostuin. Tiesin jo silloin, että hän oli seurassani vain siksi, ettei ollut ketään muuta. Astuin heidän ovesta sisään. Naapuri käveli edelläni. Kun sain kengät pois jalasta ja lähdin hänen perään huomasin, että pienen pieni pellava hiuksinen ja sinisilmäinen kolme vuotias tyttö katsoi minua nurkan takaa uteliaana ja vähän vierastaen. En halunnut että hänen tarvitsisi pelätä, joten hymyilin hänelle hellästi, johon hän reagoi antamalla aivan aurinkoisen hymyn. Se tarttui minuun heti. En voinut olla piristymättä. Menimme naapurin huoneeseen ja istuimme konepöydän ääreen. Tämä pieni pellava pää jatkuvasti kurkisti huoneen oven raosta ja tuijotti minua hymyillen. Hänen isosiskonsa jatkuvasti käski hänen häipyä, mutta aina hän tuli takaisin. Hetken kuluttua kun hänen isosisko meni vessaan, tämä pieni pellava pää tuli huoneeseen ja hän hymyili minulle niin iloisena, etten voinut uskoa. Hän korotti molemmat kätensä pyytäen päästä syliin. Minähän tein työtä käskettyä ja nostin hänet syliin. Hän istui siinä niin tyytyväisenä. Hänen isosisko palasi huoneeseen ja käski hänen häipyä, mutta sanoin ettei se haittaa, kun huomasin ettei tämä pirpana tästä aio liikkua mihinkään. En voi sanoin kuvailla kuinka surrealilta siihen aikaan se tuntui, että joku halusi olla niin lähellä minua. Ajattelin kuitenkin, että kerta kun hän on niin pieni, niin hän vain tykkää olla sylissä ja hän vain näki että olisin sellainen joka ottaisi hänet syliin. Sitten kun rupesin lähtemään heiltä ja käännyin ovella sanoakseni heipat, niin näin tuon pirpanan heiluttavan minulle. Hymyilin katkeransuloisesti ja vilkutin takaisin ja lähdin.
2. Hänen isosiskonsa pyysi minua useammin heille ja jokikinen kerta tämä pikku vintiö tuli eteisen nurkan taakse ja katsoi minua niin aurinkoisesti että meinasin pakahtua. Yhtenä päivänä päätimme leikkiä rantapallo hippaa. Eli otetaan kevyt rantapallo ja pelataan vähän samoilla säännöillä kuin polttopallo. Aina kun vintiön isosisko oli polttaja, niin pikku vintiö juoksi rinnallani ja meni aina taakseni turvaan ja piti paidan helmastani kiinni ja jos meinasin jäädä kiinni, niin hän yritti vetää minua paidastani turvaan. Jos olin polttaja tämä vintiö nauroi ihan hirveästi, eikä kiljunut yhtään. Ja kun hän taas oli polttaja, niin hän aina heitti siskoansa päin. Tuolloin aloin jo ajatella, että voiko se olla, että tämä pikku vintiö pitää minusta. En kuitenkaan halunnut nostatella toivoa.
3. Olin heillä taas ja pikku vintiö halusi näyttää minulle jotain heidän kirja hyllystä. Olin lähettyvillä sillä pelkäsin, että kirjahyllyn päällä olevat koristeet tippuisivat hänen päälleen. Hän avasi yhden hyllyn oven ja heti yksi koristeista alkoi huojua uhkaavasti. Se oli iso tummansininen lasi omena. Näin että se tippuu ihan juuri, joten samalla kun pinkaisin ottamaan hänet pois alta huusin hänen nimeä. Sain hänet syliini ja laitoin oikean käteni hänen pään suojaksi samaan aikaan kun lasiomena putosi hyllyn oven karmin päälle ja meni säpäleiksi. Laskin hänet taakseni turvaan, kun tiesin ettei laisinsirut olleet yltäneet sinne asti missä nyt olimme. Hän piti tiukasti oikean käteni hihasta ja piilotteli äidiltään takanani. Hänen äitinsä tietenkin rupesi huutamaan ja yritti ottaa häntä takaani, mutta hän pysyi visusti takanani ja vaikka hänen isosisko yritti pyytää minua hänen huoneeseen, niin en halunnut mennä koska häntä alkoi jo itkettää. Asia kuitenkin hoitui, eikä siitä suurta halabaloota tullut.
4. Hänen isosisko halusi katsoa kanssani kaksi Disney piirrettyä. Ne olivat Oliver ja kumppanit ja Basil hiiri mestarietsivä. Katsoimme Oliverin ja kumppanin päivemmällä ja rupesimme pikku vintiön kanssa katsomaan Basili hiirtä. Alussa oleva kohtaus säikäytti pikku vintiötä niin, että häntä alkoi itkettää. Menin sohvaltani sinne missä siskokset istuivat. Nostin pikku vintiön syliini ja kannoin häntä prinsessa tyylillä. Vein hänet huoneeseen jossa hän ja heidän äiti nukkuivat. Laskin hänet äitinsä sänkyyn, peittelin hänet ja sanoin jättäväni oven puoliksi auki ja eteiseen valon, ettei häntä niin pelottaisi. Sanoin vielä, että jos alkaa pelottaa niin saa tulla meidän luokse olohuoneeseen. Hän hymyili minulle jo vähän rauhallisempana, jolloin hymyilin hänelle takaisin ja lähdiin olohuoneeseen päin. Juuri kun sain perseeni takaisin sohvalle, kuului pirtsakka tömähdys ja nopeita sipsuttavia askeleita. Tämä pieni pirpana tipsutteli pehmolelu sylissään ripakasti ja aurinkoisesti hymyillen minua kohti ja kipusi sohvalle, minun oikealle puolelle ja nojasi minuun. Olin äimänkäkenä. En voinut uskoa sitä, että hän mielummin tuli viereeni vaikka aluksi istui siskonsa vieressä. Muistan kuinka tuo oli se hetki, se ensimmäinen hetki, kun aloin oikeasti tuntea sen. Sen pienen tunteen, kun se ontto, kylmä kolo sydämeni paikalla, alkoikin lämmetä hellästi. Minusta alkoi tuntua siltä, että tämä pikku vintiö piti ihan oikeasti minusta, ihan vilpittömästi. Vaikkei hänellä ollut mitään syytä olla minulle niin ihana, aurinkoinen, kiltti ja hyvä. Tunsin, ensimmäistä kertaa eläessäni, että en ollut jollekulle rasite, inhon kohde, joku joka olisi parempi muille kuolleena. Tämä pienen pieni kolme vuotias antoi minun tuntea jotain niin samaan aikaan katkeransuloista, mutta samalla niin kaunista.
5. Kerran kun minä, pikku vintiö ja hänen siskonsa teimme heidän perheelle ruokaa, niin kävi vähän hassusti. Hänen isosisko käänteli ruokaa pannulla kun minä ja vintiö seisoimme vieressä. Yhtäkkiä paistista alkoi roiskua tuli kuumaa öljyä ja rasvaa. Heittäydyin refleksin omaisesti vintiön eteen ja poltin kättäni lievästi. Isosisko peruutti heti, eikä saanut päällensä mitään. Laitoimme hellan pienemmälle ja minä pysyin vintiön ihmiskilpenä vielä tovin, ettei vaan lentäisi mitään.
Tuon jälkeen onkin tullut niin paljon kaikenlaisia muistoja. Olemme katsoneet yhdessä laidasta laitaan elokuvia, olemme pelanneet keskenämme playstation 2 ja playstation 3 pelejä. Myös netissä olemme pelailleet keskenämme. Tämä pikku vintiö aina onnistui olla minulle onnellisuuden tuoja. Aina kun näin hänen hymyilevän, tuntui ettei ole hätää, kunhan hän vain on onnellinen. Halusin hänelle paremman lapsuuden ja nuoruuden kuin itselläni ja yritän parhaani vieläkin. En varmastikaan ole aina onnistunut, mutten ainakaan aio luovuttaa. Hän pelasti minunlaisen kurjan. Vähintä mitä voin tehdä on helpottaa hänen elämäänsä ja olla tukena ja avustaa elämässä. Toivon että hän tekee elämästänsä juuri sellaisen kun hän itse haluaa ja ei ikinä luovuta sen suhteen mitä haluaa elämältään. Hän on jo 14 vuotias ja ei kauaa, kun hän on jo 15 vuoden vanha. Hänestä on kypsynyt helvetin fiksu likka ja olen hänestä äärimmäisen ylpeä. Ja hän on itseppäinen kuin muuli! Saattaa olla jopa itseppäisempi kuin minä itse! Mutta se on hyvä, sillä sitä tässä elämässä tarvitsee. Hän pärjää jo miljoonissa asioissa ilman minua ja se on mahtavaa nähdä kuinka nokkela ja kätevä hänestä on kasvanut. Ja se on ollut niin helpottavaa nähdä kuinka hänen itsearvostus ja itseluottamus on lisääntynyt vuosien saatossa. Olen suunnattoman onnellinen siitä. Tottakai tulee itsensä vähättely hetkiä, mutta niitä on kaikilla. Hän on vain jo nyt niin paremmalla mallilla elämänsä suhteen, kun minä ikinä olen ollut ja toivon että hän vain jatkaa samaan malliin. Minun elämäni siunaus on aina ollut minun läheiset ja varsinkin ne jotka ovat olleet elämässäni viimeiset 5-3 vuotta. He ovat minun aarteeni. He ovat yhdessä pelastaneet minun laisen kurjan, enkä voi ikinä korvata sitä heille. Sen olen joutunut hyväksymään. Ainoa mitä voin yrittää tehdä on se, että olen heille niin hyvä kuin ikinä vain pystyn. Se ei ole paljoakaan, mutta se on ainoa mitä minä voin antaa.
En viitsi kertoa enempää tarkemmin minun ja vintiön toilailuista, sillä haluan että hänellä on jotain yksityisyyttä ja aion pitää salaisuudet salaisuuksina. Mutta voin giffien avustuksella selitellä jotain juttuja vielä näin lopuksi.
Jos meillä on jotain josta me molemmat pidämme, niin jossain vaiheessa keskustelu menee tälläiseksi söhellykseksi.
Jos en meinaa kertoa vuorostani jotain draamaa mitä minun elämässäni on tapahtunut, mutta hän silti näkee minusta sen vaikka kieltäisin. Tuo ilme on AINA mukana noina hetkinä.
Kun vintiö rassukka yrittää minunlaiselle henkisesti vanhalle kurpalle selittää nykyajan nuorten juttuja, niin menee tovi ennekuin onnistun sulattamaan osan näistä uusista tosiasioista.
Jos kuulostaa, että joku on aiheuttanut tai saattaa aiheuttaa vintiölle minkäänlaista harmia, niin on aina sellainen "Jahas!?". Tiedän että hän pärjää jo helposti ilman minua, mutten voi sille mitään, että "suojelu" - moodi menee päälle.
Koska me molemmat olemme kokeneet samanlaisia kokemuksia aika paljonkin, niin meillä on monessa asiassa sellainen yhteis ymmärrys.
Koska olen itteppäinen muuli ja en halua murehdituttaa ketään, varsinkaan vintiötä, niin jos lipsautan mielestäni sen hetkistä oikeaa mielentilaani liikaa, niin tämä on se mitä tapahtuu seuraavaksi.
Minun ja vintiön suunnittelemat isommat reissut ovat menneet pipariksi melkein aina ja se on ollut aina sellaista "Voidaanko? Ei. Ei kun kyllä! Ei sittenkään.. Ehkä! Joo!! EI VOI...". XD
(HUOM! En vieläkään omista mitään giffiä/kuvaa)
Tere tere. Taas kerran pahoittelen, että kirjoitan tämän näin myöhään. Meinasin alunperin tämän yhteydessä laittaa jouluista settiä, mutta kun on kesä, niin sen nyt sitten jäi pois. Elikkäs, lupasin kirjoittavani minun ja yhden vintiön kommelluksista. Tämä vintiön olen tuntenut siitä asti kun hän oli kolme vuotias ja minä olin kaksitoista vuotias. Tutustuin häneen isosiskonsa kautta, joka siihen aikaan oli yksi harvoista jotka olivat seurassani. Nyt kun on alkuselittelyt hoidettu, niin ei muuta kuin aloitetaan.
1. Olin kaksitoista vuotias, väsynyt, turhaantunut, melkein jatkuvasti vihainen, en ollut toiveikas mistään. Naapurista tutuksi tullut henkilö, joka tuolloin oli yhdeksän vuotias ja nykyään vain etäinen tuttu minulle, pyysi minua heidän tykö. Suostuin. Tiesin jo silloin, että hän oli seurassani vain siksi, ettei ollut ketään muuta. Astuin heidän ovesta sisään. Naapuri käveli edelläni. Kun sain kengät pois jalasta ja lähdin hänen perään huomasin, että pienen pieni pellava hiuksinen ja sinisilmäinen kolme vuotias tyttö katsoi minua nurkan takaa uteliaana ja vähän vierastaen. En halunnut että hänen tarvitsisi pelätä, joten hymyilin hänelle hellästi, johon hän reagoi antamalla aivan aurinkoisen hymyn. Se tarttui minuun heti. En voinut olla piristymättä. Menimme naapurin huoneeseen ja istuimme konepöydän ääreen. Tämä pieni pellava pää jatkuvasti kurkisti huoneen oven raosta ja tuijotti minua hymyillen. Hänen isosiskonsa jatkuvasti käski hänen häipyä, mutta aina hän tuli takaisin. Hetken kuluttua kun hänen isosisko meni vessaan, tämä pieni pellava pää tuli huoneeseen ja hän hymyili minulle niin iloisena, etten voinut uskoa. Hän korotti molemmat kätensä pyytäen päästä syliin. Minähän tein työtä käskettyä ja nostin hänet syliin. Hän istui siinä niin tyytyväisenä. Hänen isosisko palasi huoneeseen ja käski hänen häipyä, mutta sanoin ettei se haittaa, kun huomasin ettei tämä pirpana tästä aio liikkua mihinkään. En voi sanoin kuvailla kuinka surrealilta siihen aikaan se tuntui, että joku halusi olla niin lähellä minua. Ajattelin kuitenkin, että kerta kun hän on niin pieni, niin hän vain tykkää olla sylissä ja hän vain näki että olisin sellainen joka ottaisi hänet syliin. Sitten kun rupesin lähtemään heiltä ja käännyin ovella sanoakseni heipat, niin näin tuon pirpanan heiluttavan minulle. Hymyilin katkeransuloisesti ja vilkutin takaisin ja lähdin.
2. Hänen isosiskonsa pyysi minua useammin heille ja jokikinen kerta tämä pikku vintiö tuli eteisen nurkan taakse ja katsoi minua niin aurinkoisesti että meinasin pakahtua. Yhtenä päivänä päätimme leikkiä rantapallo hippaa. Eli otetaan kevyt rantapallo ja pelataan vähän samoilla säännöillä kuin polttopallo. Aina kun vintiön isosisko oli polttaja, niin pikku vintiö juoksi rinnallani ja meni aina taakseni turvaan ja piti paidan helmastani kiinni ja jos meinasin jäädä kiinni, niin hän yritti vetää minua paidastani turvaan. Jos olin polttaja tämä vintiö nauroi ihan hirveästi, eikä kiljunut yhtään. Ja kun hän taas oli polttaja, niin hän aina heitti siskoansa päin. Tuolloin aloin jo ajatella, että voiko se olla, että tämä pikku vintiö pitää minusta. En kuitenkaan halunnut nostatella toivoa.
3. Olin heillä taas ja pikku vintiö halusi näyttää minulle jotain heidän kirja hyllystä. Olin lähettyvillä sillä pelkäsin, että kirjahyllyn päällä olevat koristeet tippuisivat hänen päälleen. Hän avasi yhden hyllyn oven ja heti yksi koristeista alkoi huojua uhkaavasti. Se oli iso tummansininen lasi omena. Näin että se tippuu ihan juuri, joten samalla kun pinkaisin ottamaan hänet pois alta huusin hänen nimeä. Sain hänet syliini ja laitoin oikean käteni hänen pään suojaksi samaan aikaan kun lasiomena putosi hyllyn oven karmin päälle ja meni säpäleiksi. Laskin hänet taakseni turvaan, kun tiesin ettei laisinsirut olleet yltäneet sinne asti missä nyt olimme. Hän piti tiukasti oikean käteni hihasta ja piilotteli äidiltään takanani. Hänen äitinsä tietenkin rupesi huutamaan ja yritti ottaa häntä takaani, mutta hän pysyi visusti takanani ja vaikka hänen isosisko yritti pyytää minua hänen huoneeseen, niin en halunnut mennä koska häntä alkoi jo itkettää. Asia kuitenkin hoitui, eikä siitä suurta halabaloota tullut.
4. Hänen isosisko halusi katsoa kanssani kaksi Disney piirrettyä. Ne olivat Oliver ja kumppanit ja Basil hiiri mestarietsivä. Katsoimme Oliverin ja kumppanin päivemmällä ja rupesimme pikku vintiön kanssa katsomaan Basili hiirtä. Alussa oleva kohtaus säikäytti pikku vintiötä niin, että häntä alkoi itkettää. Menin sohvaltani sinne missä siskokset istuivat. Nostin pikku vintiön syliini ja kannoin häntä prinsessa tyylillä. Vein hänet huoneeseen jossa hän ja heidän äiti nukkuivat. Laskin hänet äitinsä sänkyyn, peittelin hänet ja sanoin jättäväni oven puoliksi auki ja eteiseen valon, ettei häntä niin pelottaisi. Sanoin vielä, että jos alkaa pelottaa niin saa tulla meidän luokse olohuoneeseen. Hän hymyili minulle jo vähän rauhallisempana, jolloin hymyilin hänelle takaisin ja lähdiin olohuoneeseen päin. Juuri kun sain perseeni takaisin sohvalle, kuului pirtsakka tömähdys ja nopeita sipsuttavia askeleita. Tämä pieni pirpana tipsutteli pehmolelu sylissään ripakasti ja aurinkoisesti hymyillen minua kohti ja kipusi sohvalle, minun oikealle puolelle ja nojasi minuun. Olin äimänkäkenä. En voinut uskoa sitä, että hän mielummin tuli viereeni vaikka aluksi istui siskonsa vieressä. Muistan kuinka tuo oli se hetki, se ensimmäinen hetki, kun aloin oikeasti tuntea sen. Sen pienen tunteen, kun se ontto, kylmä kolo sydämeni paikalla, alkoikin lämmetä hellästi. Minusta alkoi tuntua siltä, että tämä pikku vintiö piti ihan oikeasti minusta, ihan vilpittömästi. Vaikkei hänellä ollut mitään syytä olla minulle niin ihana, aurinkoinen, kiltti ja hyvä. Tunsin, ensimmäistä kertaa eläessäni, että en ollut jollekulle rasite, inhon kohde, joku joka olisi parempi muille kuolleena. Tämä pienen pieni kolme vuotias antoi minun tuntea jotain niin samaan aikaan katkeransuloista, mutta samalla niin kaunista.
5. Kerran kun minä, pikku vintiö ja hänen siskonsa teimme heidän perheelle ruokaa, niin kävi vähän hassusti. Hänen isosisko käänteli ruokaa pannulla kun minä ja vintiö seisoimme vieressä. Yhtäkkiä paistista alkoi roiskua tuli kuumaa öljyä ja rasvaa. Heittäydyin refleksin omaisesti vintiön eteen ja poltin kättäni lievästi. Isosisko peruutti heti, eikä saanut päällensä mitään. Laitoimme hellan pienemmälle ja minä pysyin vintiön ihmiskilpenä vielä tovin, ettei vaan lentäisi mitään.
Tuon jälkeen onkin tullut niin paljon kaikenlaisia muistoja. Olemme katsoneet yhdessä laidasta laitaan elokuvia, olemme pelanneet keskenämme playstation 2 ja playstation 3 pelejä. Myös netissä olemme pelailleet keskenämme. Tämä pikku vintiö aina onnistui olla minulle onnellisuuden tuoja. Aina kun näin hänen hymyilevän, tuntui ettei ole hätää, kunhan hän vain on onnellinen. Halusin hänelle paremman lapsuuden ja nuoruuden kuin itselläni ja yritän parhaani vieläkin. En varmastikaan ole aina onnistunut, mutten ainakaan aio luovuttaa. Hän pelasti minunlaisen kurjan. Vähintä mitä voin tehdä on helpottaa hänen elämäänsä ja olla tukena ja avustaa elämässä. Toivon että hän tekee elämästänsä juuri sellaisen kun hän itse haluaa ja ei ikinä luovuta sen suhteen mitä haluaa elämältään. Hän on jo 14 vuotias ja ei kauaa, kun hän on jo 15 vuoden vanha. Hänestä on kypsynyt helvetin fiksu likka ja olen hänestä äärimmäisen ylpeä. Ja hän on itseppäinen kuin muuli! Saattaa olla jopa itseppäisempi kuin minä itse! Mutta se on hyvä, sillä sitä tässä elämässä tarvitsee. Hän pärjää jo miljoonissa asioissa ilman minua ja se on mahtavaa nähdä kuinka nokkela ja kätevä hänestä on kasvanut. Ja se on ollut niin helpottavaa nähdä kuinka hänen itsearvostus ja itseluottamus on lisääntynyt vuosien saatossa. Olen suunnattoman onnellinen siitä. Tottakai tulee itsensä vähättely hetkiä, mutta niitä on kaikilla. Hän on vain jo nyt niin paremmalla mallilla elämänsä suhteen, kun minä ikinä olen ollut ja toivon että hän vain jatkaa samaan malliin. Minun elämäni siunaus on aina ollut minun läheiset ja varsinkin ne jotka ovat olleet elämässäni viimeiset 5-3 vuotta. He ovat minun aarteeni. He ovat yhdessä pelastaneet minun laisen kurjan, enkä voi ikinä korvata sitä heille. Sen olen joutunut hyväksymään. Ainoa mitä voin yrittää tehdä on se, että olen heille niin hyvä kuin ikinä vain pystyn. Se ei ole paljoakaan, mutta se on ainoa mitä minä voin antaa.
En viitsi kertoa enempää tarkemmin minun ja vintiön toilailuista, sillä haluan että hänellä on jotain yksityisyyttä ja aion pitää salaisuudet salaisuuksina. Mutta voin giffien avustuksella selitellä jotain juttuja vielä näin lopuksi.
Jos meillä on jotain josta me molemmat pidämme, niin jossain vaiheessa keskustelu menee tälläiseksi söhellykseksi.
Jos en meinaa kertoa vuorostani jotain draamaa mitä minun elämässäni on tapahtunut, mutta hän silti näkee minusta sen vaikka kieltäisin. Tuo ilme on AINA mukana noina hetkinä.
Kun vintiö rassukka yrittää minunlaiselle henkisesti vanhalle kurpalle selittää nykyajan nuorten juttuja, niin menee tovi ennekuin onnistun sulattamaan osan näistä uusista tosiasioista.
Jos kuulostaa, että joku on aiheuttanut tai saattaa aiheuttaa vintiölle minkäänlaista harmia, niin on aina sellainen "Jahas!?". Tiedän että hän pärjää jo helposti ilman minua, mutten voi sille mitään, että "suojelu" - moodi menee päälle.
Koska olen itteppäinen muuli ja en halua murehdituttaa ketään, varsinkaan vintiötä, niin jos lipsautan mielestäni sen hetkistä oikeaa mielentilaani liikaa, niin tämä on se mitä tapahtuu seuraavaksi.
Minun ja vintiön suunnittelemat isommat reissut ovat menneet pipariksi melkein aina ja se on ollut aina sellaista "Voidaanko? Ei. Ei kun kyllä! Ei sittenkään.. Ehkä! Joo!! EI VOI...". XD
Kerta kun ikää meidän välillä on 9 vuotta, niin musiikki makukin on eroavaa laajasti. Minun nostalgia laulut saavat tämän reaktion vintiössä ja jotkut nykyajan biisit taas tekevät tämän minussa.
Jos aistin, että jokin voi olla pielessä, niin tutkin niin kovaa kaikkia eleitä ja äänensävyä, sanoja jne. jne. vintiöstä, jos hän ei ole vielä sanonut mitään.
Koska olen vammainen idiootti, niin valvon helposti päivästä toiseen.
Ja kerran olin valvonut 4 päivää putkeen ja aloin olla jo tämän näköisessä vaiheessa. Silmät apposen auki ja kaikki nauratti. Vintiö sitten selvitti netistä ja kertoi, että jo kahden päivän valvomisella pitäisi nähdä jo näkyjä.
Minä en ollut nähnyt, olin vain ihan hönössä tilassa että perus kertolaskut oli haastavia.
Aina kun vintiö saa hyvän numeron 8-10, menen ihan puihin siitä kun olen niin ylpeä! <3 Ja vintiö vain sanoo että oisi halunnut paremman numeron. XD
Vintiö murehtii vähän siitä, että saanko koskaan itsetuntoani ja itsearvotustani korjattua mihinkään pisteeseen. Enhän minä sitä läheiselleni, varsinkaan vintiölle, kokoajan kailota, mutta hän silti tietää edes vähäsen siitä kuinka vähäarvoisena itseäni pidänkään. Olen jo tottunut tähän, niin se ei tunnu enää niin pahalle loppujen lopuksi. Enkä usko, että sitä tuhkapölyä enää kukaan saisi korjattua.
Me tallustamassa jossain ostoskeskuksessa ja höpötetään samalla
Pelkäsinhän minä sitä, mutta olin valmistautunut siihen, ettei vintiö pakosti kauaakaan minua sietäisi. Minulle riitti, että sain edes hetken tuntea sellaisen rauhan.
Jos en ihan usko vintiön piristäviin sanoihin
Olen aikamoinen selittäjä ja puhun suurimmaksi osaksi kirjakieltä, joten sekin lisää höpötykseni kestoa. Käy sääliksi vintiötä.
Eli kaksitoista vuotiaana olin ihan järkyttävässä ärtyneessä, turhaantuneessa, väsyneessä ja aggressiivisessa tilassa, mutten voinut oikein purkaa sitä mihinkään, joten sisäistin sen kaiken minkä ikinä pystyin jonka vuoksi vaikutin kovalle ja kylmälle.
Kotona kun olin yksin tai yksikseni pihalla, syrjäisessä paikassa yritin jotenkin purkaa oloani.
Mutta kuulin vain itseni toistavan päässäni myrkyllisiä ajatuksia. Ne eivät meinanneet loppua. "Miksi mä oon niin ruma kun äiti on noin kaunis? V"#tu kun olen läski! Tarpeeton! Ruma! Ihmiset toivoo, etten olisi olemassa/täällä/elossa. Miksi teen kaiken väärin? Miksi kaikki läheiset ovat surullisia/väsyneitä/vihaisia? Onko se minun syy? Ehkä jos lähtisin kauas pois, kaikilla olisi parempi olla. Voisivatko he sitten viimein pystyä olemaan onnellisia?" Jne. Jne.
Ja tottakai itkin silloin usein. Ja olin niin väsynyt, etten edes tuntenut sitä väsymystä enää.
Siinä turtuneessa tilassani kuitenkin harvoin löytyi pienen hetken lempeä valo.
Ja se oli aina silloin kun vastaan tuli koira, joka innoissaan tulee luokseni nuolemaan/haistelemaan/tervehtimään.
Ja sitten taas itkemään omaan huoneeseen ja radio päälle, ettei vain veli ja äiti kuule. En saanut muuten oloani pihalle, joten itkin sitten sen pihalle minkä sain.
Pystyin päivä päivältä enemmän hymyilemään ja ihka oikeasti. En mitään katkeransuloista hymyä, vain puhtaan onnellista.
Vintiöni on ainoa ihminen
joka saa minut nauramaan
niin kovaa
että olen pian hautausta vaille valmis
alle minuutissa
joka ikinen kerta
kun näemme tai pelaamme netin avulla ja pleikkarin avulla kaksin peliä
ja en voi sille mitään. Se nauru ei vain millään meinaa loppua.
Mutta se ei haittaa. Koska silloin vintiötäkin alkaa naurattaa. Ja se on niin mahtavaa nähdä ja kuulla kun hän nauraa niin, että vettä tulee silmistä. <3 (Katsokaas nääs omaan ihan hönön naurun, joka ei ikinä lopu ja se naurattaa miun vintiötä! XD)
Kaksi henkilöä, joille olen kertonut siitä kuinka vintiö pähkinän kuoressa pelasti minut, ovat sanoneet, että näytän aina tuollaiselta kun puhun siitä edes pikkasenkin. Ja pakko myöntää. En yhtään ihmettele.
Kiitos vintiö. Kun autoit minut tuntemaan, että edes yhden mielestä en ole kaikkea sitä mikä on vikana maailmassa. Autoit minua siinä, tietämättämäsi, että sain korjattua täysin palasiksi ja epäkuntoon menneen jyskyttimeni. Olen ikuisesti kiitollinen.<3 Ja jos ikinä eksyt lukemaan tämän postauksen, koita selvitä hengissä ja tule sitten hutamaan mulle kuinka hönö ja nolo olen! XD
Että näin! Olen tällä hetkellä aika väsynyt ja stressaantunut, mutta tätä väsätessäni mieli koheni edes vähäsen. =D Ja nyt on viimein aika lopettaa tämä postaus. Tuhannet kiitokset niille jotka jaksoivat lukea loppuun asti ja anteeksi pyynnöt niille jotka eivät! Tämä postaus on minulle helvetin tärkeä ja osa tästä oli raskas kirjoittaa, mutta kyllä siitä selvittiin. Toivon että jokikisella teistä löytyy edes yksi tälläinen ihminen teidän elämästä. Jos ei vielä ole niin toivotan sydämeni pohjasta onnea. Kyllä se henkilö vielä ilmestyy joko etsimällä tai ihan yllättäen. Esimerkiksi minun omani tuli ihan puskista. Kiitoksia vielä tuhannesti teille kaikille ja suuri kumarrus perään!
Jos kiinnostaa niin laitan tänne hahmoja joista tulee mieleen me kaksi.
Joel (Minä) & Ellie(vintiö) - Last Of Us
Alfred(Minä) & Bruce(vintiö) - Gotham
Danny(Minä) & Steve(vintiö) - Hawaii Five 0
Ja tähän laitan lauluja joista tulee mieleen aika ennen ja jälkeen kun tapasin vintiön: (Voitte itse päätellä merkitykset kaikille näille lauluille)
Meatloaf - Alive https://www.youtube.com/watch?v=M42LHHOyTUo
Green Day - Boulevard Of Broken Dreams https://www.youtube.com/watch?v=r5EXKDlf44M
All American Rejects - Move Along https://www.youtube.com/watch?v=-d07ZUqvjz4
All American Rejects - It Ends Tonight https://www.youtube.com/watch?v=d2rtlmRBemw
Three Days Grace - Never Too Late https://www.youtube.com/watch?v=6qOvNgEsZ9s
Three Days Grace - Animal I Have Become https://www.youtube.com/watch?v=xXDC89tZ4IQ
Three Days Grace - I Hate Everything About You https://www.youtube.com/watch?v=BpwCJzPlz8k
SR-71 - Goodbye https://www.youtube.com/watch?v=tjRmhxqWmVU
Breaking Benjamin - So Cold https://www.youtube.com/watch?v=fia3HCuZgYI
Breaking Benjamin - Dance With The Devil https://www.youtube.com/watch?v=lMSkC2PGyTs
Breaking Benjamin - Had Enough https://www.youtube.com/watch?v=TQOwFS7pLhk
Breaking Benjamin - I Will Not Bow https://www.youtube.com/watch?v=UWr4yjxNKzA
Breaking Benjamin - Unknown Soldier https://www.youtube.com/watch?v=SQl3waLGR4s
Breaking Benjamin - Until The End https://www.youtube.com/watch?v=_sK2pp2Vkto
Simple Plan - Crazy https://www.youtube.com/watch?v=DQYWDFeVdyA
Simple Plan - Shut Up https://www.youtube.com/watch?v=8Z2Ei_uD780
Simple Plan - Perfect https://www.youtube.com/watch?v=8kFr7IJBmz0
Simple Plan - Untitled https://www.youtube.com/watch?v=7YBXn890CAc (XD)
Simple Plan - Im Just A Kid https://www.youtube.com/watch?v=r9gz0Z9yV1k
Simple Plan - Save You https://www.youtube.com/watch?v=ScfQDcFYUvQ
Evanescence - My Immortal https://www.youtube.com/watch?v=cu7QvOQKcKk
P!nk - Who Knew https://www.youtube.com/watch?v=2SKEp-H0Eqs
P!nk - Try https://www.youtube.com/watch?v=fdHCec23BKE
P!nk - I Dont Believe You https://www.youtube.com/watch?v=ZCVN-nJ4KXU
P!nk - F##kin Perfect https://www.youtube.com/watch?v=58L9zi5DtLo
Sia - Chandelier https://www.youtube.com/watch?v=wctHelpInEc
Sia - Elastic Heart https://www.youtube.com/watch?v=5RYY0hwHIRw
Sia - Alive https://www.youtube.com/watch?v=qQEo6OgJQzw
Sia - Big Girls Cry https://www.youtube.com/watch?v=ouddJKXcVWY
Sia - The Greatest https://www.youtube.com/watch?v=P6Ipeu6Z26g
30 Seconds To Mars - Savior https://www.youtube.com/watch?v=VWia6yzAvB4
30 Seconds To Mars - Edge Of The Earth https://www.youtube.com/watch?v=PlJBUaozeM8
30 Seconds To Mars - From Yesterday https://www.youtube.com/watch?v=o3fgaYqUUmg
My Chemical Romance - Helena https://www.youtube.com/watch?v=abY_RKzGbXk
My Chemical Romance - Famous Last Words https://www.youtube.com/watch?v=HMjI64xSxqo
My Chemical Romance - Welcome To THe Black Parade https://www.youtube.com/watch?v=pInrJ72eeUU
RED - Not Alone https://www.youtube.com/watch?v=0ODDtLMiGnY
The Red Jumpsuit Apparatus - Your Guardian Angel https://www.youtube.com/watch?v=jRehmX3zlwE
The Red Jumpsuit Apparatus - Face Down https://www.youtube.com/watch?v=W8wvyPDZo_w
The Goo Goo Dolls - Iris https://www.youtube.com/watch?v=aNO6yd66PpA
The Fray - How To Save A Life https://www.youtube.com/watch?v=DF0zefuJ4Ys
Keane - Somewhere Only We Know https://www.youtube.com/watch?v=3KHJKj9GgsI
Skillet - Monster https://www.youtube.com/watch?v=u9NStVkSCuk
Rob Thomas - Little Wonders https://www.youtube.com/watch?v=HhZ1BdMtw_Q
Treasure Planet - Im Still Here (Finnish) https://www.youtube.com/watch?v=A6_U2NIf80Q
The Hunchback Of Notre Dame - Out There https://www.youtube.com/watch?v=ZxFD7Tk8Kps
(Kaikista Disney hahmoista samaistun Quasimodoon eniten. Ehdottomasti. <3 <3)
The Hunchback Of Notre Dame - Heavens Light https://www.youtube.com/watch?v=qTGuhAuGH68
Vaiana/Moana - How Far I'll Go (Finnish) https://www.youtube.com/watch?v=bNrqQoQ4oiU
Vaiana/Moana - Know Who You Are (Finnish) https://www.youtube.com/watch?v=CHX3hDee54Q
Vaiana/Moana - I Am Vaiana (Finnish) https://www.youtube.com/watch?v=0mJxeKBLji8
P.S Menen tässä pian kahdestaan reissuun vintiön kanssa. Vien hänet paikkaan jonne hän on halunnut jo vuosia. En malta odottaa sitä hetkeä kun hän pääsee sinne ja kuinka onnellinen hän on kun näkee, että hän viimein pääsi sinne! <3 Olen ihan täpinöissäni! (Oh Yes! =D)